Onnea Suomi, 103-vuotta!

 

Neljäntoista Afrikassa vietetyn lähetysvuoden jälkeen sain viettää Suomen itsenäisyyspäivää Suomessa. Kuinka kaunis meidän siniristilippumme onkaan!
Isovanhempani palvelivat sodassa. Isoisät rintamalla ja isoäidit kotijoukoissa. Vanhempani syntyivät sota-aikana. Isäni vanhemmat pääsivät Taivaan kotiin ollessani vielä lapsi. Äitini vanhemmat sain pitää pitkälle aikuisikään asti.

Sodasta eivät isovanhempani kovin paljon kertoneet. Sen verran kuitenkin, että jo pienestä ymmärsimme, että sota on jotain niin kauheaa, että tulisi tehdä lähes kaikki mahdollinen että sota voitaisiin välttää. Kuitenkin isänmaata ollaan valmiita puolustamaan, jopa oman henkensä menettämisen uhalla, kuten isoisä oli monen taistelutoverin rinnalla joutunutkin näkemään ja kokemaan. Sota oli jättänyt isoisään sekä fyysisiä että henkisiä arpia. Isänmaan arvostus, vapaasta isänmaasta kiittäminen ja sen puolesta rukoileminen oli jokaisessa aamu-, päivä-, ja iltarukouksessa mukana.

Sain luettavakseni isoisäni, pastorin ja piispan saarnoja. Ne ovat kauniisti isoisäni kirjoittanut käsin tai myöhemmin eläkeaikana kirjoituskoneella ja ne ovat siististi pienissä mustissa kansioissa. Isoisäni hienot saarnat tuovat keskeisesti esiin luottamuksen Jumalaan ja Jeesuksen sovitustyöhön puolestamme ristillä. Isoisäni saarnasi ja puhui myös monissa sotaveteraanien tilaisuuksissa, ja jonkin verran saarnoissa kerrotaan myös sodasta.

Olin nuorena vierailemassa isovanhempieni kotona, kun heidän puhelimensa soi. Jääkärikenraali Väinö Valve soitti ja kysyi voisiko pistäytyä ohikulkumatkalla. Jonkin ajan kuluttua saimme vastaanottaa tämän kunnianarvoisan vieraan ja kahvitella yhdessä. Joitakin vuosia tästä tapahtumasta myöhemmin, isoisäni sai siunata Jääkärikenraalin haudan lepoon. Luen isoisäni siunauspuhetta nyt lähes 30 vuotta myöhemmin. Se alkaa huikeasti: “Jääkärien uljaan rivistön ohimarssi on päättynyt. Viimeinen jääkäri, kenraali Väinö Valve, on astunut yli ajan ja iäisyyden rajan. Jääkärit ovat poissa, mutta heidän huikea unelmansa, vapaa Suomi, elää.”

Tätä unelmaa me olemme saaneet ja saamme elää todeksi. Saamme elää vapaassa, itsenäisessä Suomenmaassa. Monin tavoin olemme saaneet ja saamme nauttia hyvästä maastamme. Tästä kiitos Jumalalle sekä menneille sukupolville.

Myös Kenian itsenäisyyspäivää vietetään tällä viikolla, Jamhuri-päivä on 12.12. Kenia juhlii itsenäisyyttään oikeastaan kolmena päivänä vuodessa. Myös kesäkuussa vietettävä Madaraka-päivä ja lokakuussa vietettävä Mashujaa-päivä juhlistavat itsenäistä Keniaa.
Kiitämme Jumalaa itsenäisestä Suomesta ja Keniasta. Rukoilemme edelleen rauhaa koko maailmaan ja viisaita, Jumalaan turvaavia päättäjiä maillemme.

Sun kätes, Herra, voimakkaan
suo olla turva Suomenmaan
niin sodassa kuin rauhassa
ja murheen, onnen aikana.

Sä turvaa maamme vapaus,
sen kansalle suo viisaus.
Suo armokaste maille sen
ja sydämihin ihmisten.

Suo, että sanas kirkkaana
saa keskellämme kaikua,
ja kautta sukupolvien
suo soida nimes kiitoksen.

Virrestä 577


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: