Päivän Manna 16.9.

Nähdessään, kuinka tuuli, Pietari pelästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: Herra, auta minua! (Matt. 14:30)

Tässä Pietari häätyy heikkouskoiseksi ja kadottaa sanan tule!, jonka voimasta hän oli astunut veneestä. Hänen näkemänsä rajuilma hätyytti häntä niin ankarasti, ettei hän enää kuullut sanaa tule!. Hän ei muistanut sanaa, vaan näkemänsä rajuilman. Näin silmä on aina kuulon haittana. Näkyväiset kumoavat sanan ja näkymättömät.

Niin kauan kuin Pietari kuuli sanan tule! eikä nähnyt kuinka vesi häntä kannatti, hän kulki onnellisesti järven pintaa. Kun hän sen sijaan rupesi katselemaan myrskyä, hän ei enää kuullut sanaa tule! ja alkoi heti vajota. Usko alkoi vahvana, mutta heikentyi vastaan ryntäävän rajuilman tähden.

Pietari on kuvattu tällaiseksi, että me emme ylpistyisi, vaikka olemmekin hyvin aloittaneet uskossa, vaan pelkäisimme Jumalaa, epäilisimme itseämme ja voimiamme, huutaisimme avuksi häntä ja rukoilisimme vain hänen armoaan. On lohdullista, että Pietari sai avun ollessaan jo hukkumaisillaan, kun hän huusi: Herra, auta minua! Kun hän huusi, Kristus ei viipynyt kauan eikä hylännyt häntä, vaan tuli samassa silmänräpäyksessä häntä auttamaan.