Teologia opettaa ja haastaa

 

Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva Karoliina Rauhio–Pokka aloittaa viidennen opiskeluvuotensa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hän määrittelee itsensä teologiksi, joka on vielä matkalla.

Mitä teologia sinulle merkitsee?
– Se on minulle suuri intohimo. Olen todella kiinnostunut teologian opiskelusta ja tunnen olevani omalla alallani. Myös yliopiston ulkopuolella tahdon kehittää teologista osaamistani ja opiskella minua kiinnostavista aihepiireistä. Teologian opiskelu kasvattaa paitsi ymmärrystä Jumalasta myös minusta itsestäni. Kun aloitin opinnot, olin aika jyrkkä näkemyksissäni. Kun opintojen aikana olen tutustunut eri tavalla ajatteleviin ihmisiin, se on myös auttanut ymmärtämään paremmin erilaisia näkemyksiä raamatuntulkinnasta.

Millainen teologian tutkimus sinua kiinnostaa?
– Erityisesti minua kiinnostaa etiikka, joka kuuluu systemaattisen teologian alle. Olen ollut aina hyvin pohdiskeleva ja analyyttinen ihminen. Etiikka sopii minulle siten erinomaisesti, sillä siinä mietitään, miten ihmiset perustelevat eri käsityksiä. On palkitsevaa oivaltaa, miksi joku ihminen ajattelee eettisistä kysymyksistä tietyllä tavalla. Toinen kiinnostuksen kohteeni on Suomen herätysliikkeiden historia. Itselläni ei ole lapsuuden taustaa herätysliikkeissä, mutta lukioikäisenä lähdin mukaan niiden toimintaan. Silloin kiinnostuin eri herätysliikkeiden taustoista ja siitä, mihin niiden käsitykset perustuvat.

Onko akateemisessa maailmassa vaikea säilyttää uskoa?
– Kun aloitin opiskelun, moni varoitti tästä asiasta, ja olin tietoinen, että opiskelu ei tule olemaan kuin pyhäkoulussa. Ei siellä olla varsinaisesti vahvistamassa kenenkään uskoa mutta ei myöskään ampumassa alas uskonvakaumusta. Ehkä ensimmäisenä vuonna koin muutamia ahdistuksen hetkiä, mutta toisaalta yliopistomaailmaan kuuluu, että haastaa omaa ajatteluaan. Se voi olla vaikeaa, jos ei ole tottunut, että omia uskonkäsityksiä ravistellaan. Itse olen kasvanut perhepiirissä, jossa omaa uskoani on kyseenalaistettu, ja olen joutunut perustelemaan sitä.

Mikä sinua on ristiriidoissa auttanut?
– Keskustelu auttaa parhaiten. Meillä oli opiskelujen alussa muutaman opiskelijan ”vertaistukipiiri”. Kokoonnuimme parin viikon välein ja keskustelimme asioista, jotka opinnoissa ahdistivat. Joskus luennolla olen äkkiseltään saattanut järkyttyä: ”Apua, minulla ei olekaan mitään pohjaa omille ajatuksilleni.” Kun olen sitten tarkemmin pohtinut, mihin opettajan ajatukset pohjautuvat, olen myös todennut, että on ihan perusteltua ajatella toisin kuin hän opettaa.

Teksti julkaistu Sanansaattajassa 16/20.


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: