Päivän Manna 18.9.

Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna. (Joh. 6:65)

Teidän täytyy uskoa. Kuullessanne siis uskoa kysyttävän te heti sanotte: Minä tahdon itsestäni ruveta uskomaan. Näin te luulette uskon olevan omaa tekoanne, kykyänne ja tekemistänne.

Te käytte mielestäni liian ravakasti työhön. Sinun täytyy jättää kaikki Kristuksen tehtäväksi eikä uskoa itseesi. Opi ensin, että usko on Jumalan lahja ja jumalallinen voima. Näin yksin hänelle annetaan kunnia, eikä yksikään ihminen kerskaa omasta voimastaan. Isä se meitä vetää ja hän antaa sanan, Pyhän Hengen ja uskon sanan kautta. Kumpikin on hänen lahjansa, ei meidän omaa tekoamme tai voimaamme. Ja Jumala antaa mielellään Pyhän Hengen, jos sitä vain häneltä rukoillaan.

Varo siis lankeamasta ylpeyteen, äläkä luule, että sanaa kuullessasi voisit sen heti uskoa. Tosin ajatellaan: Ne hyvät teot ovat vaikeita, uskosta selviydytään nopeasti. Ne, jotka elävät vailla kiusauksia ja ovat suruttomia, nöyrtymättömiä ihmisiä, pitävät uskoa mitättömänä, mutta kun tulee tosi eteen ja heidän pitäisi osoittaa uskonsa, arvostella vääriä oppeja tai lohduttaa itseään hädässä, kyllä silloin laulu loppuu: kukaan ei ole kotona!