Päivän Manna 6.10.

Tapahtukoon teille uskonne mukaan. (Matt. 9:29)

Olen usein maininnut kahdenlaisesta uskosta. Toinen on se, että tosin uskot Kristuksen sellaiseksi, joksi hänet kuvataan evankeliumeissa, mutta et pidä häntä omana Vapahtajanasi. Ajattelet, että hän on tosin muiden, kuten Pietarin ja Paavalin ja hurskaiden pyhien Vapahtaja, mutta ken tietää, onko hän sinunkin Vapahtajasi ja voitko sinäkin omistaa hänet ja odottaa häneltä apua.

Huomaatko, että tämä usko on aivan mitätön. Se ei ota vastaan Kristusta, ei nauti hänen rakkauttaan eikä myöskään tunne mitään rakkautta häntä kohtaan. Tämä ei ole uskoa Kristukseen, vaan uskoa Kristuksesta, samanlaista kuin perkeleillä ja kaikilla pahoilla, sillä kukapa ei uskoisi, että Kristus on armollinen hurskaille. Oikein ja kristillisesti uskot, että Kristus ei ole vain pyhien Vapahtaja, vaan epäilemättä sinun oma Vapahtajasi, jopa sinun omasi enemmän kuin kaikkien muiden.

Sinun autuutesi ei olekaan siinä, että hän on Kristus hurskaita varten, vaan siinä, että hän on sinun Kristuksesi ja Kristus sinua varten. Tämä usko vaikuttaa sen, että Kristus käy sinulle kalliiksi ja rakkaaksi. Tämmöistä uskoa seuraavat pakottamatta rakkaus ja hyvät teot.