Päivän Manna 12.8.

Älä varasta. (2. Moos. 20:15)

Älä luulekaan, että varkautta olisi vain se, että otat lähimmäiseltä hänen omaansa. Jos et auta häntä nähdessäsi hänen kärsivän hätää, nälkää ja janoa sekä olevan vaatteiden ja asunnon puutteessa, varastat häneltä aivan kuin joku ottaisi rahoja hänen kukkarostaan tai arkustaan. Sinä olet näet velvollinen auttamaan häntä hädässä. Eihän omaisuutesi ole sinun omaasi. Sinut on pantu vain sen hoitajaksi ja jakamaan siitä puutteessa oleville. Siinä pitkässä varkaiden luettelossa ovat siis kaikki ne, joilla on omaisuutta, mutta eivät välitä lähimmäisen hädästä.

Onpa sekin varkautta, että me jollakin tavoin aiheutamme vahinkoa lähimmäisemme omaisuudelle, esimerkiksi harjoittamalla vilpillistä kaupankäyntiä tai muulla tavalla. Varkaus on siis maailman yleisimpiä paheita. Ne, jotka eivät voi ryhtyä tekoihin, varastavat ajatuksissaan, toiset taas kun tilaisuus tulee itse teossa. Muuta emme voi kuin saarnata sitä vastaan. Sydän joka tapauksessa on täynnä varkautta, ellei Jumala erityisesti anna armoaan.