Aikoinaan kovasta esiintymispelosta kärsinyt, Rovaniemellä asuva Esko Palovaara sai kutsun maallikkosaarnaajan tehtäviin yllättäen. Sittemmin hän on toteuttanut kutsuaan oman työnsä ohessa ja kiertänyt ympäri Lappia ja myös etelää. Nyttemmin eläkkeellä tehtävä jatkuu yhä. 

Lapin tunturikinosten hohde pimeässä ajellessa on Esko Palovaaralle tuttu näky. Saarnamatkat ympäri Pohjois-Suomea ja toisinaan etelänpäänkin suuntautuneet puhujakeikat ovat pitäneet Lapin miehen aktiivisena jo usean vuosikymmenen ajan. Vuoden päivät eläkkeellä ollut Esko Palovaara ei ole kuitenkaan ammatiltaan pappi, vaan hän on oman työn ohessa toimiva maallikkosaarnaaja.

– Olen alkuperäiseltä koulutukseltani elektroniikka-asentaja ja sittemmin olin pitkään päihdetyöntekijänä Rovaniemellä päiväkeskuksessa. Olin myös mukana perustamassa vastaavia laitoksia Hettaan, Sodankylään ja Inariin. 12 vuotta sitten kouluttauduin vielä linja-autokuskiksi, josta jäinkin eläkkeelle, Esko luettelee työhistoriaansa.

Saarnamiehen tehtävät eivät ole kuuluneet Eskon nuoruuden haaveisiin, eikä häntä esillä olo ole suuremmin kiinnostanut. Oikeastaan Esko kertoo olleensa aina kova jännittämään.

– En ole oikein koskaan ollut innostunut esillä olemisesta. Hyvä, kun uskalsin kansakoulussa viitata, hän hymähtää.

Esko ei tarkoituksellisesti hakeutunut esiintyjän paikalle, vaan tähän johti tarve oppia puhumaan. Kun Esko kohtasi vapaaehtoistyössä elämän kolhineita ihmisiä, häntä vaivasi, että ei keksinyt toisten murheita kuunnellessaan sanottavaa.

– Moitin itseäni, kun jäin niin usein sanattomaksi heidän kanssaan ja kun en Raamattuakaan tarpeeksi tuntenut.

Yllättäen hänelle tarjoutui mahdollisuus suorittaa saarnalupatutkinto Karkun evankelisella opistolla.

– En tiedä vieläkään, kuka minua oli ehdottanut kurssille ja kuka sen minulle lopulta kustansi. Maksoin ainoastaan matkat. Kaikki muu tuli jostakin muualta.

Lue koko juttu Sanansaattajasta 20/20.