Nuorisokulttuuri on muuttunut – miten käy MN-festareiden?

 

Teini-ikäiset eivät enää fanita bändejä vaan haluavat olla itse esillä ”somessa”. Pohjoismaiden suurin gospeltapahtuma Maata Näkyvissä on kuitenkin perustunut suurelta osin siihen, että nuoret tulevat katsomaan yhtyeiden keikkoja. Miten festaritiimi reagoi muutokseen? 

Lukiolaispojan yllättävän kuoleman muistotilaisuutena käynnistynyt Maata Näkyvissä -festarit on vuosien saatossa kasvanut Sleyn nuorisotyön lippulaivaksi. Suomalaisen vuodenkierron tylyimpänä ajankohtana järjestettävä tapahtuma on ollut monelle jokavuotinen valopilkku. Rokki on soinut ja pyrotekniikka räiskynyt, mutta ennen kaikkea hallissa on kaikunut evankeliumi.

Kun ensimmäiset MN-festarit järjestettiin vuonna 1985, paikalla oli 120 osallistujaa. Väkimäärä kasvoi vuosien saatossa nopeasti ja parhaimmillaan, vuonna 2006, tapahtumassa oli 30 000 kävijää. Viime vuosina kävijämäärät ovat kuitenkin tasaisesti laskeneet. Pohja saavutettiin 2016, jolloin Turun Gatorade Centeriin ja messukeskukseen saapui 21 000 henkeä.

Nuorisokulttuurin murros, gospel-musiikin pirstaloituminen, kristillisen elämäntavan sulautuminen populaarikulttuuriin. Tällaiset ilmiöt vaikuttavat Sleyn nuorisotyön johtaja Juha Heinosen mukaan väen vähenemiseen. Mutta muutokseen on yksinkertaisempiakin syitä.

– Apatia on lisääntynyt. Nuoria on vaikea saada liikkeelle. He ovat väsyneitä, koska sosiaalisen median informaatiotulva on valtava ja mahdollisuudet rajattomat, Heinonen pohtii.

– Nuorilla on kädessään koko maailma, ja siksi festareiden suurin haastaja on puhelin.

Ympärivuotiset festarit?

Älypuhelin haastaa tapahtuman järjestäjät, mutta asialla on kääntöpuoli. Maata Näkyvissä -festareiden tuleva projektipäällikkö Maaria Toskala näkee sosiaalisessa mediassa etuja.

– Periaatteessa some (Instagram, Facebook, Twitter, Snapchat) tekee Maata Näkyvissä -tapahtumasta ympärivuotisen.

Instagramissa Maata Näkyvissä -festareilla on yli 3000 ”seuraajaa”. Jokainen heistä näkee jatkuvasti festareiden tiimin Instagramiin lisäämiä kuvia, joita voi kommentoida ja ”tykkäillä”. Vuorovaikutus on myös Facebookissa huomattavaa. Siellä festareiden sivua seuraa lähes 10 000 ihmistä.

– Älyttömän siisti juttu, Toskala sanoo.

Sosiaalisen median eduista huolimatta festariorganisaatio on tietysti huolissaan kävijämääristä. Niitä organisaatio pyrkii kasvattamaan ”vastaamalla paremmin nuorten tarpeisiin”. Sekä Heinonen että Toskala korostavat nuorten halua osallistua. ”Gospel-bändien fanittaminen” on jossain määrin mennyttä aikaa, vaikka jokunen yhtye on edelleen suosittu. Ennen keikoilla käyminen oli kova juttu, mutta nykyään kovempi juttu on saada keikasta älypuhelinkuva ja jakaa se kavereiden ihailtavaksi. Vielä kovempi juttu on saada itsestään ”selfie” artistin kanssa. Kaikki haluavat jakaa kaiken. Tai itsensä brändättynä. Edustavalla kuvalla saa tykkäyksiä, joista kuvan jakajalle tulee hyvä olo, ja hän kokee saavansa osakseen hyväksyntää. Valitettavasti tunne kestää vuorokauden. Sitten on aika ladata eetteriin uusi kuva. Nuoren on rakennettava identiteettinsä uudelleen kerran vuorokaudessa tai tiheämmin. Tämä saattaa kuulostaa pessimistiseltä, mutta valitettavasti en liioittele paljon. Mieti vaikka, merkitseekö sinulle mitään, saatko Instagramiin lataamaasi kuvaan (jossa itse esiinnyt mahdollisimman edullisessa valossa) kaksi vai 150 ”sydäntä”.

Mitä konkreettista?

Festarien tekijätiimi siis ilmoittaa vastaavansa puhelimiinsa juuttuneen nuorison asettamiin haasteisiin sellaisella festariohjelmalla, johon nuoret voivat itse osallistua. Kehitystyö on vielä kesken, mutta jo viime vuosina ohjelmaan on kuulunut muun muassa ”open stage”, jossa osallistuja saa esittää itse musiikkia ja esimerkiksi ”sumopaini”. Nuoret saavat vastaisuudessa myös kokeilla sirkustaitojaan ja urheilla. Esimerkiksi festareiden pingisturnauksen loppuottelu pelataan lauantaina päälavalla, pääkonsertin yhteydessä – tuhansien ihmisten edessä.

– Tärkein asia, jonka nuoret aktiviteettien myötä saavat kokea on yhteisöllisyys, sanoo Toskala.

– He kokevat kuuluvansa joukkoon.

Eivät kuitenkaan mihin tahansa joukkoon. Heinonen korostaa, että aito yhteys syntyy Jumalan sanasta, joka on edelleen tapahtuman kruununjalokivi.

– Sen voimasta syntyy kristittyjen yhteys.

– Jumalan johdatuksesta Maata Näkyvissä -festarit on alkanut, ja toivon että se jatkuu vuodesta toiseen, Heinonen sanoo.

Raamattu ja sen välittämä evankeliumi – siinä on Heinosen mukaan edelleen ”koko homman ydin”, tulevaisuus ja johdatus. Vaikea olisikin kuvitella, että nuorukaisen yllättävän kuoleman muistojuhlasta olisi ”ihan itsestään” kasvanut kymmenien tuhansien kävijöiden suosima festari.

”Festarikrapula” ja sen hoito

Viikonloppu täynnä hyviä keikkoja, kristittyjen yhteyttä ja evankeliumia on nuorisotermein sanottuna päräyttävä kokemus. Entäs maanantaina? Loppuuko kristityn vaellus siihen?

– Koko festareiden ajan kutsumme ihmisiä mukaan Sleyn ympärivuotiseen toimintaan. Jaamme esimerkiksi tuhansia Sleyn toimintakalentereita, Heinonen kertoo.

Hänen mukaansa 85 prosenttia festarivieraista tulee paikallisseurakunnista, joissa toiminta jatkuu normaalisti festareiden jälkeenkin. Nuoret eivät siis elämysviikonlopun jälkeen ”putoa tyhjän päälle”.

– Ja sosiaalinen media pitää festariväen yhteydessä toisiinsa. Toki kohokohta on edelleen varsinainen festariviikonloppu.

Vuodesta 1993 Maata Näkyvissä -festareita rakentanut Heinonen ei näe työtään tapahtuman parissa rutiinina.

– Maata Näkyvissä on yksi elämäni hienoimpia juttuja. Tapahtuma on Jumalan valtavaa armoa. Joka vuosi elämys on ainutlaatuinen.

Kirkko ja seurakunnat
hengessä mukana

Heinonen kertoo ottaneensa nuorisotyöntekijöiden kokoontumisissa puheeksi MN-festareiden taloudellisen ahdingon. Tappiota on tullut, kun väki on vähentynyt. Paikallisseurakuntien kollegoissa kyseinen trendi on Heinosen mukaan herättänyt ”syvää huolta”. Ei ihme, sillä festareille saavutaan joka vuosi yli kahdestasadasta seurakunnasta.

– Festarit ovat kirkolle korvaamaton mahdollisuus, Heinonen toteaa.

Paikallisseurakuntien lisäksi Maata Näkyvissä -tapahtuma on viime aikoina saanut ”positiivisia signaaleja myös kirkon johtoportaasta”, kertoo Heinonen.

– Taloushaasteista huolimatta meille on tärkeää pitää festareiden tarjonnan laatu jatkuvasti korkeana, Heinonen jatkaa.

– Esiintyjien tasoa tärkeämpää on kuitenkin pitää kiinni Raamatun sanasta. Silloin tiedämme, että festarit ovat Jumalan kädessä.

Kolme tapaa tukea festareita

1. Rukous

Esirukousta tarvitsevat erityisesti: Festareiden työntekijät, vastuuhenkilöt ja talkoolaiset, artistit, ryhmiä tapahtumaan tuovat nuorisotyöntekijät sekä festareiden osallistujat. Esirukousaiheita tällä hetkellä: Lipunmyynnin sujuminen ja starttaus.

2. MN-Liiga

MN-liiga on festareiden tukijoukko. Jäsenenä saat kuulla festariuutisia ja festaritiimin kuulumisia ympäri vuoden. Liigan jäsenenä tuet festareita rukoilemalla ja mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti. MN-festareiden sivuilta löytyvät ohjeet Liigaan liittymiseksi.

3. Taloudellinen tuki

Tapahtuman järjestäminen vaatii paljon resursseja. Suurin osa Maata Näkyvissä -festareiden menoista katetaan osallistujilta kerättävillä lipputuloilla, mutta tärkeä osa tuloista tulee myös avustuksina ja vapaaehtoisen kannatuksen muodossa. Haluaisitko sinä olla mukana kustantamassa esimerkiksi talkooväen avainnauhoja, Gatorade Centerin lavasteita, lauantain iltapalan ruisleipiä tai festarilehden sivuja?

Kaikki tuotto käytetään Maata Näkyvissä -festareiden järjestämiseen Mikäli haluat tehdä kertalahjoituksen tilisiirtona, tässä tarvittavat tiedot.

Saaja: Sley Tilinumero: FI13 8000 1500 7791 95 Viitenumero: 10078 89200 44546 00512 Keräysluvan numero: RA/2017/100

Maata näkyvissä -festarit Turussa 17.–19.11.
Lue lisää Sanansaattajasta 36/17.

 


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: