Päivän Manna 15.4.

Laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä. (Joh. 10:4)

Kristillinen elämä tämän paimenen hoidossa merkitsee sitä, että hän jatkuvasti hallitsee, johdattaa ja taluttaa omiaan, että he pysyisivät hänen ominaan uskon vapaudessa. Uskossa he myös lähtevät häntä seuraamaan kuuliaisina ja tehden hyvää. Kristuksen valtakunnassa me emme näet saa noudattaa lihallisia himojamme. Meidät päästetään lain vankilasta, jossa emme voineet sydämestämme tehdä mitään hyvää. Nyt sen sijaan seuraamme häntä iloiten ja hyvällä omallatunnolla sen mukaisesti kuin Kristus itse kutakin kutsuu ja tahtoo käyttää palveluksessaan. Kristuksen seuraaminenhan on koko elämämme ja työmme edistymistä uskossa häneen. Se on alituista uskon kilvoitusta.

Tiedämme toisin sanoen olevamme uskon kautta Jumalalle otollisia tämän rakkaan paimenen tähden. Heikko elämämme ja heikot tekomme eivät ole kuuliaisuuden mukaisia niin kuin pitäisi. Ne ovat kuitenkin suojassa emokanan siipien alla. Jumala tyytyy Kristuksen tähden. Hänen turvissaan alamme olla kuuliaisia, huutaa häntä avuksi kaikessa kiusauksessa ja hädässä, tunnustaa hänen sanaansa ja palvella lähimmäistämme. Näin me sekä sisäisessä että ulkonaisessa elämässämme löydämme laitumen, siis lohdutuksen, voiman ja avun. Uskomme ja kaikki hyvä lisääntyy.