Pääsiäisen symbolit tuovat juhlaan rikkautta

Pääsiäisen koristeilla on juhlaan liittyviä merkityksiä. Toisaalta pääsiäisen viettoon on sulautunut kansanperinnettä. Miten kristinusko ja kansanusko kietoutuvat toisiinsa pääsiäisen symboliikassa?

Vaikka kristinusko ja kansanusko sekoittuvat usein juhlapyhien vietossa, on pääsiäisessä jotain hyvin erityistä: pääsiäinen on kristinuskon Suomeen tuoma juhla. Sille ei ole ollut kansanomaista vastinetta, kuten vaikkapa pyhäinpäivän vastineena on ollut sadonkorjuun juhla, kekri.

Pääsiäiseen ja sitä edeltävään aikaan on silti liittynyt kansan keskuudessa paljon uskomuksia. Esimerkiksi uskottiin, että jos laskiaisena kehrää, lampaille tulee pyörötauti. Nykytiedon valossa ymmärretään, että pyörötautia aiheuttavat koiran ulosteen kautta lampaan ruokaan päätyvät heisimadon munat.

Pääsiäisen tapahtumat loivat puitteita
kansanuskolle

Palmusunnuntaihin liittyvän virpomisen tausta on selvästi raamatullinen, se kuvastaa Jeesuksen saapumista Jerusalemiin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko kertoo, että Suomessa käytetään lehvinä pajunoksia, kun palmuja ei ole.

– Virpominen on hauska esimerkki, se on sinänsä hyvinkin kristillinen, mutta paju on ollut pyhä puu myös kansanuskossa ja suomalais-ugrilaisilla kansoilla.

Kiirastorstaina Jeesus pesi opetuslasten jalat ja asetti ehtoollisen. Päivä on historiassa ollut tärkein ripittäytymisen ja synninpäästön päivä. Laajalla alueella Suomessa tästä puhdistautumisesta syntyi Nirkon mukaan omalaatuinen kansansovellus: kiiran ajo. Rakennusten ympäri vedettiin kelkkaa, johon oli lastattu muun muassa metalliesineitä ja palava terva-astia. Hiljaisesta viikosta huolimatta rekeä vedettäessä pidettiin meteliä. Tarkoitus oli varmistaa, ettei kesällä tule käärmeitä pihaan ja että karja saapuu ajoissa kotiin.

Lankalauantaihin taas ovat liittyneet vahvasti trullit. Kun Jeesus kuolee pitkäperjantaina ja nousee kuolleista sunnuntaiaamuna, luo kristillisyys puitteet noitauskomusten ajankohdalle.

– On etsikkoaika pahoille voimille ja kepposten tekijöille, tutkija toteaa.

Uutta ja vanhaa symboliikkaa

Uusia perinteitä ei synny helposti, eikä niiden syntyajankohtaa ole helppo huomata.

– Ne tulevat hiljaa ja hivuttamalla, Nirkko sanoo ja toteaa, että joulun tonttuovi on hyvä esimerkki uudesta perinteestä. Idea juontaa juurensa kyllä jo hyvin kauas, mutta nyt se tuotteistettiin. Aika näyttää, syntyykö siitä pysyvä perinne.

Pääsiäiseen liittyviä ”tuoreempia” perinteitä on rairuoho. Varhaisimmat viittaukset rairuohoon on löydetty Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1936. Tapa yleistyi Suomessa 1960-luvulla.

Suklaamunat yleistyivät myös sotien jälkeen, joskin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa niitä  oli vain rikkaammilla. Kananmunien symboliikka ja perinne juontavat kuitenkin juurensa kauas. Muna symboloi uutta elämää ja hedelmällisyyttä. Kristillisessä symboliikassa munan kuoret viestivät Kristuksen tyhjästä haudasta. Legenda kertoo, että symbolia käytti jo Maria Magdala, joka kertoi keisari Tiberiukselle Jeesuksen ylösnousemuksesta ja havainnollisti viestiään punaisella munalla.

Mikä munii pääsiäismunat?

Vaikka toisin saattaisi ajatella, myös pääsiäispuput liittyvät kristilliseen perinteeseen. Munan lisäksi jänis on vertauskuva hedelmällisyydelle ja jäniksiä on esiintynyt kirkkotaiteessa. Keski-Euroopassa, jo ennen uskonpuhdistusta, on uskoteltu lapsille, että jänis tuo pääsiäismunat. Uskonpuhdistuksen myötä protestantit halusivat erottautua katolisista myös pääsiäisen vietossa. Niinpä protestantit omivat pääsiäispuput.

Toisinaan on sanottu, että jänis jopa munii pääsiäismunat. Samaa on sanottu myös kukosta, joka on lunastanut paikkansa pääsiäisperinteessä jo Raamatun lehdillä. Kukko, joka Raamatussa lauloi kolmesti, on valppauden vertauskuva.

Symboliikka yltää nimeen

Tänä vuonna pääsiäispäivä ja aprillipäivä osuvat päällekkäin. Se on harvinaista. Nirkko toteaa, että juhlan ajankohdan määrittävä pääsiäissääntö on osa juhlan kiehtovuutta.

– Ajankohta saattaa pompata kuukautta aikaisemmaksi, mutta silti aina on samat viikonpäivät.

Nirkko kertoo, että juhlan nimestä taitetaan peistä. Eri kielissä ilmaisu on hyvin erilainen, esimerkiksi englannin nimi Easter tulee luultavasti kevään jumalattaresta. Suomessa taas on omintakeinen nimi – jostain päästään.

– Sitten on aina pohdittu, että mistä päästään. Mutta ehkäpä siinä päästään paastosta, tulee ylösnousemuksen juhla.

Virsi 84 sitä kuvaa: Kristus voitti haudan hirmut, vapautti synnin pakkovallan alta ja kukisti kuoleman. ”Kristityt, jo riemuitkaamme Sankarimme voitosta, kiitosvirttä veisatkaamme pääsinpäivän koitosta.”

Teksti julkaistu Kevätkukkia 2018 -lehdessä.