Päivän Manna 21.4.

Ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi. (Room. 15:3)

Vaikka hän oli pyhä ja täynnä armoa, hän ei kuitenkaan halveksinut meitä eikä myöskään fariseusten tavoin mielistynyt siihen, että hänellä oli jotakin, jota meillä ei ollut. Häntä ei tyydyttänyt se, että meillä ei ollut mitään ja hänellä oli kaikki. Hänhän olisi hyvin voinut tehdä näin, mutta hän päinvastoin kärsi siitä, ettei meillä ollut mitään. Hän mietti, kuinka suhtautuisi meihin, että me tulisimme hänen kaltaisikseen, että meilläkin olisi se, mitä hänellä oli ja että me pääsisimme vapaiksi synneistämme. Kun tämä ei voinut toteutua vähemmällä, hän antoi alttiiksi kaiken, mitä hän oli ja mitä hänellä oli, sälyttäen päällensä syntimme ja ottaen ne pois. Hän teki meidän mieliksemme, että se kelpaisi meille.

Kenet meistä olisi lunastettu, jos hän olisi suhtautunut meihin kuin fariseus publikaaniin tai ylpeät heikkoihin syntisiin? Niinpä meidänkin on suhtauduttava lähimmäisemme synteihin samalla tavalla kuin Herra on tehnyt meille. Me emme saa tuomita, panetella ja halveksia, vaan meidän on pyrittävä auttamaan häntä synneistä, vaikka se maksaisi henkemme ja elämämme, tavaramme ja kunniamme ja kaiken, mitä meillä on. Kuka ikinä menettelee toisin, tietäköön jo kadottaneensa Kristuksen ja olevansa pakanallinen pyhä.