Päivän Manna 26.4.

Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan. (1. Joh. 4:9)

Miksi Jumala antoi meille Poikansa? Vain sulan sanomattoman rakkautensa tähden. Hän ei antanut siksi, että olisi ollut siihen velvoitettu, eikä siksi, että joku olisi pyytänyt sitä häneltä. Hän antoi oman hyvyytensä taivuttamana, niin kuin tekee Herra, joka tahtoo antaa pyytämättä ja aivan ilmaiseksi.

Kuten ei ole Jumalaa suurempaa antajaa, samoin ei ole Jumalassa eikä ihmisessäkään mitään rakkautta suurempaa. Rakkaansa tähden uskaltaa kaiken, jopa ajallisen elämänsäkin. Kärsivällisyys, nöyryys ja muut hyveet ovat rakkauden rinnalla mitättömiä tai ne ainakin sisältyvät siihen, joka yksin on hyve. Enhän minä suutu häneen, jota rakastan, en ole häntä kohtaan kova tai käyttäydy sopimattomasti, vaan olen altis palvelemaan, neuvomaan ja auttamaan häntä siinä, missä huomaan hänen tarvitsevan minua. Sanalla sanoen olen kokonaan hänen omansa sieluineni, omaisuuksineni ja kaikkine taitoineni.

Ottakaamme siis Jumalan rakkauden todistuksesta rohkeutta ja voimaa kaikkea murhetta vastaan. Tässähän näkyy suuri Jumalan rakkauden rikkaus, joka vuotaa isällisestä sydämestä ja lähtee tästä parhaimmasta avusta, joka on kaiken hyvyyden lähde.