Päivän Manna 23.4.

Meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen. (Ef. 1:7)

Nämä sanat opettavat, että koko meidän vanhurskautemme Jumalan edessä on syntien anteeksiantamus. Meidän on siis opittava kohoutumaan yläpuolelle järjen, joka riitelee kanssamme näyttäen meille sekä syntimme että hyvät tekomme. Emme saa katsoa kumpaankaan, vaan perustaudumme vain näihin sanoihin mistään muusta välittämättä. Emme aseta armoa vain syntiä vastaan, vaan myös kaikkia hyviä tekoja vastaan ja suljemme näin pois kaiken inhimillisen vanhurskauden ja pyhyyden.

Sanot: Tunnenhan vielä joka päivä syntiä itsessäni, omatuntoni tuomitsee minut. Vastaan: Juuri siksi sinun on opittava, että kristillinen vanhurskaus ei ole mitään muuta kuin ainoastaan syntien anteeksiantamusta. Olet sellaisessa valtakunnassa, jolla on tekemistä syntien kanssa ja jossa on niin ääretön armo, että se poistaa kaiken vihan.

Vaikka siis tunnet itsessäsi vain monia ja suuria syntejä, ne eivät kuitenkaan ole enää syntejä, sillä sinulla on niitä vastaan kallis vastamyrkky, joka ottaa pois synniltä myrkyn voiman. Se on tuo sana anteeksiantamus. Ilman anteeksiantamusta synti kuitenkin pysyy, eikä mikään teko auta pienintäkään syntiä vastaan.